Flipped classroom, tutkivaa oppimista vai oppimisen johtamista?

Keskustelu käsitteestä flipped classroom käy vilkkaana netin keskustelupalstoilla. Aiheeseen voi tutustua Harto Pönkän uusimmassa blogipäivityksessä.

Mainokset

Julkaisu sosiaalisen median opetuskäytöstä

Harto Pönkä, Niina Impiö sekä Venla Vallivaara ovat toimittaneet julkaisun sosiaalisen median opetuskäytöstä. Kirja käsittelee yhteisöllistä oppimista ja opettajuutta sekä sosiaalista mediaa oppimisympäristönä. Kirjasta löytyy esimerkkejä sosiaalisen median opetuskäytöstä. Teos antaa myös ohjeita sosiaalisen median käyttöönottoon ja pedagogisen käytön arviointiin.

Teos on luettavissa verkossa. Klikkaa siis täältä ja ei kun tutustumaan! 🙂

Ajatuksia ja havaintoja ITK-päiviltä

Erik Duval aloitti torstai aamun kertomalla avoimesta oppimisesta, open learning. Opiskelijat ovat aktiivisia oppitunnin ulkopuolellakin, koska he kirjoittavat blogia, kommentoivat muiden kirjoituksia jolloin oppiminen voi olla jopa 24/7 toimintaa. Kurssit ovat avoimia, jolloin kuka tahansa voi tulla mukaan ja osallistua kurssille. Duval kysyi myös, voisiko oppimista jäljittää samalla tavalla kuin oman juoksureitin voi julkaista netissä. Julkaisemalla oman reitin ja kuntotason voi saman kuntoinen juoksija saada vinkkiä omalla paikkakunnalla tai jopa vierailemillaan paikkakunnilla. Myös samankuntoiset Twitter-kaverit voivat juosta ja kannustaa toisiaan. Miten vastaavanlaisen avoimuuden ja kannustuksen voisi tuoda nykyistä vahvemmin opiskeluun?

Duvalin mukaan oppimisessa voisi olla myös päämääriä tyyliin opettelen kielestä viisi uutta sanaa joka päivä. Tällöin tietoa ei vain kerätä vaan varsinaisella toiminnalla on päämäärä. Yhtä lailla oleellista on olla tietoinen omasta oppimisestaan. Siinä voimme auttaa toinen toisiamme!

Mitä siis voimme mitata? Blogipäivityksiä, kommentteja, mitä muuta? Mitä voimme oppia? Tarvitaan siis tietoa siitä, mitä minä teen. Yhtä lailla oppilaille tulee vastata kysymyksiin mitä opimme, miksi sekä keneltä opimme.

Tuija Aallon (YLE) mukaan olet sitä, mitä jaat. Hän kannustaa aivan tavallisia ihmisiä puhumaan verkossa Suomen kehittämisestä. Me kaikki voimme aktiivisesti kuljettaa tietoa toisillemme esim. projektiblogien, tilapäivitysten tai ääneen ajattelun kautta. Aallon mukaan  verkkoviestintätaidot koostuvat kiinnostavien havaintojen tekemisestä, sopivassa määrin. Eteenpäin kannattaa siis laittaa vain harkittuja kommentteja. Verkostoituminen merkitsee ihmisiin tutustumisen lisäksi rikastava vuorovaikutusta, luottamuksen herättämistä sekä systeemiajattelua. Tekstit sekä kuvat ja videot voivat olla ilmaisumuotoina. Viimeisenä taitonsa Aalto mainitsi luottamuksellisuuden ja turvallisuuden toiminnassa.

Aalto korosti luottamuksen ja yhteistyön olevan kaiken perustana silloin kun halutaan rakentaa toimintakulttuuri, johon kaikki voivat ja haluavat osallistua. Yhdessä oppiminen ja siitä iloitseminen on hienoa! Voit tutustua Tuijan ajatuksiin tarkemmin täällä.

Muutoksen tuulia kuvailtiin kiinalaisen ajatelman avulla seuraavin sanoin: ”When the wind of change blows, some build walls and others build windmills.” Kumpaan joukkoon sinä kuulut? 😉

Huikea ajatus videoiden avulla oppimisesta tuli esille Ville Venäläisen ja Petri Lounaskorven esitellessä Khanacademy’ia. Tähän ilmiöön ja sivustoon kannattaa tutustua tarkemmin. Yhtä lailla kannattaa tutustua Somy-hankkeeseen, Tieto haltuun-blogiin, eNorssin toimintaan sekä lukioiden yrittäjyyslukioverkostoon. Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää oppilaitosten markkinoinnissa ja viestinnässä. Tekemällä lukioiden toimintaa näkyvämmäksi voimme saada aikaan myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Yhtä lailla ilmiöpohjainen oppiminen ja opettaminen ansaitsevat ainakin niihin tutustumisen.

Voit tutustua oppimispeleihin ja virtuaaliympäristöihin ympäristössä, jossa löydät vinkkejä oppiaineittain. Kielten opettajien kannattaa erityisesti tutustua Sotungin aikuislukion sivuilla osioon Second life, jonka on koettu olevan toimiva opiskeluympäristö. Onpa sitä käytetty jopa Comenius-hankkeen kokoontumispaikkana. Virtuaalisesti siis nuotiolle, ympäri maailmaa! Open kortti sivulle on koottu hyviksi koettuja käytänteitä.

Laura Pihkala-Postin mukaan suomalainen oppija pelkää virheitä, mutta samalla hän kertoo itsestään jopa huolestuttavan paljon sosiaalisessa mediassa. Kielenkäyttö on kuitenkin keskeistä sosiaalista toimintaa, jolloin oppiminen voi olla yksi mielekkäimmistä keinoista hyödyntää sosiaalista mediaa. Pihkala-Postin mukaan meille tuodaan liikaa tekniikkaa ylhäältä päin. Opettaja tulisi sen sijaan nähdä oman työnsä tutkijana ja teknologiaa tulee hyödyntää aina siten, että pedagogiikka on lähtökohtana. Ongelmista ja niiden ratkaisuista tukee keskustella yhdessä ja siihen tarvitaan yhteistyötä teknisten asiantuntijoiden kanssa. Kaiken ei kuitenkaan tule olla verkossa vaan myös pitkiä tekstejä tarvitaan. Hybertekstejä voidaan hyödyntää kielten alueiden opiskelussa, mutta pitkät tekstit tulevat aina säilyttämään oman tärkeän asemansa.

Pihkala-Posti näki haasteena sen, miten paljon sosiaalinen media voi viedä opettajan aikaa hänen laatiessaan käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Siksi tarvitaankin uusia toimintamalleja. Kielen ja projektien avulla voimme oppia tietoyhteiskunnasta. Vaikka epäonnistuisimme, on itse kokemus aina arvokas ja tärkeä.

Teemu Ruohonen Helsingin kaupungin opetusviraston mediakesluksesta esitteli WordPress’n yhteydessä olevaa ilmaista toimintoa Buddypress. Sen avulla voidaan luoda suljettu ympäristö, mikä toimii Facebookin tavoin kuvien, videoiden, keskustelujen jne. julkaisupaikkana. Yhteisön avulla eri luokkien, oppilaskunnan tai jopa rehtorin toiminta voidaan halutessa tehdä näkyväksi samalla kun taltioidaan koulun arkea. Hankkeen palautteen mukaan yläkoululaisten mielestä oli parasta kun he saivat olla mukana toiminnassa. He saivat ottaa vastuuta toiminnasta ja näin he pääsivät vaikuttamaan. Miksi koulu ei siis voisi olla paikka, jonne mennään opiskelemaan ja olemaan yhdessä? Osallistumisen kokemus oli parhaimmillaan hyvin vahva.

Oppilaiden ohella myös vanhemmat pääsivät aiempaa paremmin koulun arkeen mukaan. Moni vanhempi kertoi myös halukkuudestaan tulla kertomaan koululle omasta työstä. Ruohonen ehdottikin, miten koulun toimintaan voisivat vanhempien ohella osallistua myös isovanhemmat ja muut koulun lähellä asuvat ihmiset. Voisiko siis koulusta tulla digiajan yhteisöllinen kohtaamispaikka?

Paljon, paljon muutakin mielenkiintoista tuli esille kahden päivän aikana. Voit halutessasi tutustua luentomateriaaleihin täällä. Päivien aineiston pitäisi olla valmiina vapun jälkeen.

Skype tehokäyttöön

Palautin tänään ruotsin kokeita. Palautuksen yhteydessä keskustelin kaikkien kanssa  henkilökohtaisesti siitä, miten he olivat valmistautuneet kokeeseen. Osa oli luottanut edellisen illan taktiikkaan, mikä näkyi huonona tuloksena. Mielenkiintoni heräsi kun jututin kaveruksia, joilla oli koe mennyt mukavasti.

” Joo, me opiskeltiin ja luettiin Skypessä. Toinen luki ja suomensi, toinen tarkisti suomennoksen. Näin me kerrattiin tekstit ja tehtävät.”

Niinpä. Näppärä, edullinen keino tehdä yhdessä asioita. Asia ei suinkaan ole uusi. Minua ilahdutti erityisesti se, miten opiskelijat olivat itse hoksanneet hyödyntää Skypeä. Tämän soisi leviävän yleisempään käyttöön kouluasteesta riippumatta.

Olen antanut tukiopetusta Skypellä sekä ohjannut ohjausryhmäni opiskelijoita. Keino se on tämäkin vähentää oman puhelimen käyttöä virkatehtävien hoidossa. 😉

Blogeista löydettyä

Aika vierähtää nopeaa blogeihin tutustuessa. Alla pari mielentiintoista linkkiä luettavaksi ja pohdittavaksi:

– eteneminen omaan tahtiin matematiikan tunneilla. Videot opiskelijoiden apuna. Hieno blogi nimeltään matematiikan opetuksen tulevaisuus.
– kumpi on tehokkaampaa, kontakti- vai etäopetus? Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen artikkeliin.
 

Ohjausryhmän kokous 7.2.2012

1 Vierailevat luennoitsijat
Vierailun järjestävä opettaja huolehtii siitä, että atk-tuella on tiedossa etukäteen ne ”tekniset hienosäädöt”, joita esityksessä tarvitaan. Opo sai kiitosta aktiivisuudestaan! 😉

2 Laitehankinnat
Ohjausryhmä odottaa vielä opettajakunnalta toiveita laitehankintojen suhteen. Hankinnoista päätetään ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa 21.2.

3 Jakson tvt-toiminta
Tällä jaksolla kiinnitetään erityisesti huomiota henkilökohtaiseen ohjaukseen. Opettajia kannustetaan sopimaan ohjausaikoja heidän omien tarpeittensa mukaan. Opettajia kannustetaan myös vaihtamaan kokemuksia ja käytäntöjä. Turhat kurssit siivotaan pois Moodlesta ja opettajakunnan esittely lukion kotisivuilla päivitetään ajanmukaiseksi.

Opiskelijapalautetta verkossa tehtävistä kokeista

Näin jakson vaihtuessa on hyvä jälleen kerran kerätä palautetta kurssista. Kurssilla, jota käytän esimerkkinä, tehtiin paljon töitä Moodlessa. Kirjoitimme tekstejä, teimme sanakokeita ja jopa kuuntelukokeen verkossa. Linkitin myös kurssin aikana ajankohtaisia, aiheeseen sopivia linkkejä ja blogeja ympäristöön. Oppilaita oli luokkaopetuksessa Kemissä sekä iLinc-yhteyden avulla Pellossa, Kolarissa, Sallassa ja Torniossa. Kyseessä oli siis ranskan ensimmäinen kurssi lukiossa.

Kurssipalautetta:

  • ”Moodle oli hyvä, mutta oli liian tarkka merkeistä. Moodlesta oli hyvä kerrata tehtäviä ennen koetta.”
  • ”Moodle oli todella hyödyllinen, koska nykyään ollaan paljon koneella muutenkin. Nähdään seuraavalla jaksolla.”
  •  ”Mukavan monipuolista ja paritehtävät olivat kivoja ja hyödyllisiä. Sanat jäivät hyvin mieleen sanakokeiden avulla ja Moodlessa ne oli nopea tehdä. Alussa oli ongelmia merkkien kanssa. Samanlaisia tunteja jatkossakin :-).”
  • ”Pidin kurssin työskentelytavoista paljon. Moodle oli hyvä sanakokeissa yms. Hyvä opetus.”
  • ”Sanakokeet paperilla saattaa kannustaa oppimaan paremmin. Omaan makuuni liikaa paritehtäviä, mutta Moodle oli ihan kätevä. Kurssi oli hauska.”
  • ”Koko kurssi sujui paremmin kuin odotin ja ranska ei olekaan niin monimutkainen kieli kuin luulin” Työskentelytavat olivat hyvät. Moodlesta en kauheasti pidä, mutta toisaalta oli hyvä, että sanakokeet pystyi tekemään omassa rauhassa ja tarkistamaan, mitä on tullut läksyksi.”
  • ”Moodlen tehtävistä olisi ehkä ollut apua.”
  • ”Hyvä, että tentit oli Moodlessa niin ei mennyt aikaa niihin tunneilla ja sai harjoitella niin paljon kuin haluaa.”
  • ”Moodle auttoi paljon, mutta aikarajat olivat vähäisiä, että välillä ku oli tosi kiire ja ei ehtiny tehä niitä nii silti piti  kiireessä saada tehtyä. Muuten auttoi hyvin paljon.”
  • ”Moodlen hyöty on se, että saa tehdä testit silloin kun kerkeää ja haitta on se, että sinne käy vain yksi vastaus. Tentit olivat hyvää kertausta.”
  • ”Työtavat olivat etäopiskelulle sopivia ja hyviä, vaikka olikin välillä vaikeaa ja hieman epämiellyttävää puhua ihmisten kanssa joita ei näe, vaan ainoastaan kuulee :-/ Moodle toimi hyvin, ja oli hienoa että materiaalia oli siellä paljon. Myös Learnlinc toimi hyvin.”

On totta, että Moodle on tarkkana ainakin ranskan aksenttien kanssa, é, è, â jne., mutta kyllä se opettajakin niitä painottaa perinteisissä sanakokeissa pieninä pisterokotuksina. Kääntäen ajattelisin pikemminkin, että tenttien avulla opiskelija harjaantuu olemaan tarkkana näiden pienten asioiden kanssa. 😉 Keräsin sanakokeisiin keskeisimmät sanat ja ilmaukset ja se kyllä näkyi kurssin kokeessakin. Asiat olivat hyvin hallussa.

Painotan suullista kielitaitoa tunneilla ja siksi teemme paljon paritehtäviä erilaisissa kokoonpanoissa. Verkossa olevien testien ansiosta puheelle jäi enemmän aikaa ja yhden palautteen mukaan liikaakin. Seuraavassa jaksossa pääsemme työskentelemään siten, että kaikki ovat koneella, jolloin korostuu se, miten tärkeää on nähdä puhekumppani tai edes hänen kuvansa. Kehitettävää siis riittää. Toiveena olisikin videoyhteys edes vähän aikaa tunnista!

On selvää, etteivät kaikki pidä verkossa tehtävistä kokeista. Kaikki eivät pidä perinteisistä kokeista, joten sopivasti testaustapoja vaihtelemalla voi helposti tuoda kurssiin vaihtelua. Kaikkea ei mielestäni tarvitse testata, vaan minulle riittää tieto siitä, että näen opiskelijan harjoitelleen. Mielestäni on tärkeää saada harjoitella rauhassa ja yhtä lailla on tärkeää saada henkilökohtaista palautetta. Verkko antaa siis hienot mahdollisuudet silloin kun opiskelijalle tai opettajalle itselle parhaiten sopii. Aikarajoja tulee olla, jotta kurssin eri osa-alueet tulevat suoritettua. Olen joustanut niissäkin sopivassa määrin. Pääasia on, että opiskelija opiskelee ja saa iloa osaamisestaan. Se innostaa opettajaakin yhä vain kehittelemään sähköisiä ympäristöjään.